Silkkitie–rahasto

Minkälaiset trendit kasvattavat Aasian talouksia nyt ja tulevaisuudessa?

Rakenteellinen talouskasvu keskiössä

Rakenteellisen talouskasvun tärkeänä veturina on suuri ja nuori populaatio, jonka ansiosta työväestön osuus kasvaa vuosittain miljoonilla ihmisillä. Juuri työväestön kasvu on yksi tärkeimmistä seikoista, jotka määrittävät eri talouksien pitkän ajan kasvupotentiaalin. Esimerkiksi Indonesiassa (265 miljoonaa ihmistä), Filippiineillä (100 miljoonaa ihmistä) ja Vietnamissa (95 miljoonaa ihmistä) yli 50 % kansasta on alle 32 vuotiaita. Näin ollen jo pelkästään työväestön kasvu luo näihin maihin ns. helppoa kasvua – kun ihmiset menevät töihin he ansaitsevat rahaa, tarvitsevat asunnon, ostavat tavaroita ja palveluita, matkustelevat jne jne.

Kohdemarkkinoillamme on useita eri osa-alueita, jotka kasvavat rakenteellisesti. Esimerkiksi alle 50 % kohdemaidemme aikuisväestöstä on pankkitili, joten pankkipenetraatiolla on huimasti kasvuvaraa. Lisäksi tähän liittyvä alaosa-alue on mm. asuntolainat. Esimerkiksi Indonesiassa asuntolainojen määrä taloudessa on vain 4-5 % BKT:sta, kun taas vastaavasti sama suhdeluku länsimaissa on 75-130% ja Koreasssakin lähes 70%. Näin ollen pyrimme hyötymään rakenteellisista kasvuteemoista, joiden kautta sijoitusten ennustettavuus ja tuotto paranevat.

Alla olevasta taulukosta selviää eri Aasian maiden työväestön kasvun potentiaali vuosille 2015-2020.

Teollisuuden ja tuotannon siirtyminen Pohjois-Aasiasta Kaakkois-Aasiaan ja Intiaan

Tämä trendi on voimistunut vuodesta 2018 lähtien, kun USA:n ja Kiinan välinen kauppasota on kiihtynyt, mutta pidemmällä tähtaimellä Aasian perustuotantoa on siirtynyt jo paljolti Kaakkois-Aasiaan ja Intiaan. Tämä johtuu siitä, että työvoimakustannukset ovat huomattavasti edullisempia kuin esimerkiksi Japanissa, Kiinassa, Koreassa tai Taiwanissa. Lisäksi Kaakkois-Aasiassa asuu nopeasti voimistuva keskiluokka, jolla on kasvavasti ostovoimaa tuotteille, mitä kyseisissä maissa valmistetaan. Kaakkois-Aasian asukasluku on yli 600 miljoonaa ihmistä, mikä on lähes puolitoistakertainen Eurooppaan verrattuna.

Infrastruktuuri

Infrastruktuuri-investoinnit etenkin Kaakkois-Aasiassa ovat myös voimakkaassa kasvussa, mutta eri maiden välillä on tässä suuria eroja. Kun Pohjois-Aasian maissa, kuten Kiinassa, Taiwanissa ja Koreassa infrastruktuuri on jo suhteellisen hyvällä mallilla ja kasvuluvut ovat hidastuneet huomattavasti, on Indonesiassa, Filippiineillä, Vietnamissa ja Intiassa vielä huomattavan paljon parannettavaa infrastuktuurin osalta. ASEAN maissa infrastruktuuri-investoinnit tulevat ennusteiden mukaan kasvamaan 12 % vuodessa vuoteen 2025 saakka – suurin osa tästä kasvusta tulee tapahtumaan Indonesiassa siitä syystä, että Aasian 90-luvun lopun finanssikriisin jälkeen Indonesiassa ei juurikaan investoitu infrastruktuuriin vaan keskityttiin velkojen takaisinmaksuun ja taseiden parantamiseen. Toisaalta taas Thaimaassa infraan panostettiin voimakkaasti Aasian finanssikriisin jälkeen, joten Thaimaa on nyt Indonesiaa edellä infran kehityksen osalta.

Infrastruktuuri-investoinnit ovat hyvin pitkäaikaisia ja niiden ennustettuvuus on korkealla tasolla. Infran tuomat hyödyt ovat yleisesti koko yhteiskuntaa koskettavia, kun logistiikkakustannukset vähenevät – siis ihmisten ja tavaroiden kuljetukseen liittyvät kustannukset vähenevät ja näin ollen sekä yhtiöille, että ihmisille jää enemmän varoja käytettäväksi muihin tarkoituksiin, kuten vaikka investointeihin. Lisäksi infran parantuminen houkuttelee maahan myös ulkomaisia investointeja, jotka luovat työpaikkoja ja kasvattaa kohdemaidemme osaamista eri teollisuuden aloilla.

Alla kuvassa sementin kulutus per asukas ja BKT per asukas (USD). Kaakkois-Aasian maissa ollaan vielä voimakkaan kasvun aikakaudella.

Yksityinen kulutus

Kulutus on yksi suurimmista ja selkeimmistä teemoista Aasiassa.  Yksinkertaisuudessaan, kun Aasian kehittyvät taloudet kasvavat, kasvaa myös työntekijöiden palkat ja näin ollen kulutukseen jää yhä enemmän varoja. Kun katsomme Aasian sisällä yksityisen kulutuksen ajureita, meille on tärkeää, että palkat tai BKT/asukas ovat jatkuvassa kasvussa, ihmisten velkaantumistasot ovat huomattavan matalia verrattuna muihin maihin, säästämisaste on suhteellisen korkea ja pankkipenetraatio on alhainen. Näin ollen yksityisellä kulutuksella on monta eri rakenteellista ajuria, joiden ansiosta esimerkiksi väistämättömien talouden syklien aikanakin rakenteelliset kasvuseikat pehmentävät laskua. Hieman maasta riippuen yksityinen kulutus on 55-73 % koko talouden koosta.

Alla olevasta kuvasta ilmenee, että ihmisten tulot ovat vahvimmassa kasvussa Intiassa, Indonesiassa, Kiinassa, Filippiineillä ja Vietnamissa vuosina 2019-2023. Lähde CLSA

Viime vuosien aikana yksityisen kulutuksen tärkeäksi osa-alueeksi on muotoutunut digi, -ja alustatalous, joka on helpottanut huomattavasti sekä kuluttajia, että tuottajia/myyjiä/palvelutarjoajia. Digitalouden kasvutrendi on kuitenkin vasta alkutekijöissään etenkin Kaakkois-Aasian maissa, joten sen tuomat mahdollisuudet ovat parhaillaan erittäin suuria.

ASEAN maiden tietoja

Jäsenet ovat Indonesia, Thaimaa, Malesia, Filippiinit, Singapore, Vietnam, Myanmar, Cambodia, Laos ja Brunei.
• Jos ASEAN maat olisivat yksi maa, se olisi 7. suurin talous maailmassa.
• ASEAN maissa asuu yli 660 miljoonaa ihmistä, mikä on huomattavasti enemmän kuin jenkeissä tai Euroopassa.
• ASEAN maissa työssäkäyvän väestön osuus kasvaa joka vuosi 1,4 %:lla eli 8,4 miljoonalla ihmisellä.
• ASEAN maista ylivoimaisesti suurin on BKT:lla mitattuna Indonesia, noin 36 % osuudella.

Strateginen allokaatio

Pyrimme keskittämään rahaston sijoitukset aloille, jotka ovat rakenteellisessa kasvussa kohdemarkkinoillamme Aasiassa. Suoraviivaisina esimerkkeinä rakenteellisesta kasvuteemoista ovat mm. alhainen autopenetraatio, alhainen pankkipalveluiden käyttöaste tai vaikkapa alikehittynyt infrastruktuuri. Lisäksi keskitymme erityisesti talouksiin, joissa työssäkäyvä väestönosa on pitkäaikaisessa kasvussa tai toisin sanottuna talouksiin, joissa suuri osa väestöstä on esimerkiksi alle 30-vuotiaita.

Rakenteellisia kasvuteemoja on salkussa 3-5 kappaletta, mutta taas kasvuteemojen sisällä voi olla myös keskittyneempiä teemoja. Esimerkiksi laajasta keskiluokan vaurastumisteemasta löytyy sisältä useampia kasvuteemoja, mutta niitä löytyy myös hieman suoraviivaisemmasta infrastruktuuriteemasta.

Rakenteelliset muutostapahtumat luovat myös mielenkiintoisia sijoitusmahdollisuuksia. Esimerkiksi Kiinan talouden kasvun painopisteen muutos kohti palvelu- ja kulutusvetoista kasvua rakentamis- ja investointivetoisesta kasvusta luo paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia eri aloille.

Mielenkiintoisimmista teemoista salkkuun valitaan kriteereidemme mukaan 2-5 yhtiötä. Historiallisesti rahaston salkussa on ollut yhtiöitä 20-40 kappaletta.

Silkkitie -rahaston maakohtaiset allokaatiopäätökset perustuvat makrotaloudellisiin seikkoihin, osakkeiden arvostustasoihin ja eri maissa vallitseviin poliittisiin tilanteisiin.

Yksittäisten sijoituskohteiden valinnassa JOM Rahastoyhtiön strategiana on keskittyä erityisesti seuraaviin seikkoihin:

• Yhtiöllä pitää olla alhainen arvostus verrattuna kilpailijoihin yhtiön toiminta-alueella.
• Yhtiö pystyy kasvattamaan liikevaihtoansa enimmäkseen orgaanisesti ja hallitusti ilman suurempia riskejä. Erityisesti velkarahan käyttäminen kasvuponnisteluihin pitää olla hallittua. Yhtiöllä pitää olla myös realistisena tavoitteena kasvattaa kannattavuuttaan keskipitkällä tähtäimellä.
• Koska kohdemarkkinoillamme on enemmän sääntö kuin poikkeus, että pääomistajana on usein yli 50 % osuudella perustajaperhe tms taho, on vähemmistö-osakkeenomistajille erityisen tärkeää, että pääomistajan intressit ovat yhteneväisiä muiden osakkeenomistajien kanssa.
• Yhtiöllä on rakenteellisen kasvuteeman sisällä oma ”niche” -markkinarakonsa, jota yhtiö hallitsee ja näin ollen pystyy käyttämään asemaansa hyödykseen.

Rahaston sijoitustoiminnan tavoite

Rahaston tavoitteena on 1-2 vuoden liukuvalla ajanjaksolla saavuttaa merkittävästi korkeampi tuotto kuin MSCI Aasia (ilman Japania) -indeksillä euroissa mitattuna.