Silkkitie–rahasto

Minkälaiset trendit kasvattavat Aasian talouksia nyt ja tulevaisuudessa?

Työväestön kasvu on yksi tärkeimmistä seikoista, jotka määrittävät eri talouksien pitkän ajan kasvupotentiaalin. Yksinkertaisesti sanottuna, kasvava työväestö luo kulutusta, tarvitsee toimivan infrastruktuurin ja alkaa käyttää enenevässä määrin palveluita. Demografiset seikat taas määrittävät sen, kauanko työväestö kasvaa. Esimerkiksi mitä enemmän maan väestöstä on alle 30-vuotiaita, sen pidempään työväestö kasvaa, ja talouden kasvu on rakenteellista, ja näin ollen tervelaatuista. Alla olevasta taulukosta selviää eri Aasian maiden työväestön kasvun potentiaali vuosille 2015-2020.

Työvoimakustannukset

Kaakkois-Aasiassa työvoimakustannukset ovat huomattavan alhaisia verrattuna Pohjois-Aasian maihin, kuten Kiinaan, Japaniin, Taiwaniin ja Koreaan. Näin ollen yhtiöiden suorat sijoitukset (FDI = Foreign Direct Investments) Kaakkois-Aasian maihin ovat voimakkaassa kasvussa. Siis tuotantolaitoksia ja tehtaita perustetaan yhä enemmän alhaisten tuotantokustannusten maihin. Toisaalta myös nuori ja kasvava väestö vetävät FDI-sijoituksia, jotta tavaroiden tuotanto on lähellä loppuasiakasta.

Infrastruktuuri

Infrastruktuuri-investoinnit etenkin Kaakkois-Aasiassa ovat myös voimakkaassa kasvussa, mutta eri maiden välillä on tässä suuria eroja. Kun Pohjois-Aasian maissa, kuten Kiinassa, Taiwanissa ja Koreassa infrastruktuuri on jo suhteellisen hyvällä mallilla ja kasvuluvut ovat hidastuneet huomattavasti, on Indonesiassa, Filippiineillä, Vietnamissa ja Intiassa vielä huomattavan paljon parannettavaa infrastuktuurin osalta. ASEAN maissa infrastruktuuri-investoinnit tulevat ennustusten mukaan kasvamaan 12 % vuodessa vuoteen 2025 saakka – suurin osa tästä kasvusta tulee tapahtumaan Indonesiassa siitä syystä, että Aasian 90-luvun lopun finanssikriisin jälkeen Indonesiassa ei juurikaan investoitu infrastruktuuriin vaan keskityttiin velkojen takaisinmaksuun ja taseiden parantamiseen. Toisaalta taas Thaimaassa infraan panostettiin voimakkaasti Aasian finanssikriisin jälkeen, joten Thaimaa on nyt Indonesiaa edellä infran kehityksen osalta.

Alla kuvassa sementin kulutus per asukas ja BKT per asukas (USD). Kaakkois-Aasian maissa ollaan vielä voimakkaan kasvun aikakaudella.

Rakenteellinen talouskasvu

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana globaali talouskasvu oli voimakasta, mutta se luotiin länsimaissa lähinnä velkarahan kasvulla. Nyt 2000-luvun toisella vuosikymmenellä globaalit kasvuluvut ovat hidastuneet huomattavasti, kun velkarahalla aiheutettu kasvu on saavuttanut huippunsa ja korkokulut syövät talouskasvua. Kohdemaissamme Kaakkois-Aasiassa väestö on nuorta, talouden rakenteelliset kasvudriverit ovat lähtökuopissaan ja velkatasot ovat suhteellisen alhaisia, ja täten kasvuluvut ovat pysyneetkin korkeina. Lisäksi maissa, joissa vientisektori ei ole suuressa osassa taloutta, on talouskasvu pysynyt hyvin pystyssä.

ASEAN maiden tietoja

Jäsenet ovat Indonesia, Thaimaa, Malesia, Filippiinit, Singapore, Vietnam, Myanmar, Cambodia, Laos ja Brunei.
• Jos ASEAN maat olisivat yksi maa, se olisi 7. suurin talous maailmassa.
• ASEAN maissa asuu yli 660 miljoonaa ihmistä, mikä on huomattavasti enemmän kuin jenkeissä tai Euroopassa.
• ASEAN maissa työssäkäyvän väestön osuus kasvaa joka vuosi 1,4 %:lla eli 8,4 miljoonalla ihmisellä.
• ASEAN maista ylivoimaisesti suurin on BKT:lla mitattuna Indonesia, noin 36 % osuudella.

Strateginen allokaatio

Pyrimme keskittämään rahaston sijoitukset aloille, jotka ovat rakenteellisessa kasvussa kohdemarkkinoillamme Aasiassa. Suoraviivaisina esimerkkeinä rakenteellisesta kasvuteemoista ovat mm. alhainen autopenetraatio, alhainen pankkipalveluiden käyttöaste tai vaikkapa alikehittynyt infrastruktuuri. Lisäksi keskitymme erityisesti talouksiin, joissa työssäkäyvä väestönosa on pitkäaikaisessa kasvussa tai toisin sanottuna talouksiin, joissa suuri osa väestöstä on esimerkiksi alle 30-vuotiaita.

Rakenteellisia kasvuteemoja on salkussa 3-5 kappaletta, mutta taas kasvuteemojen sisällä voi olla myös keskittyneempiä teemoja. Esimerkiksi laajasta keskiluokan vaurastumisteemasta löytyy sisältä useampia kasvuteemoja, mutta niitä löytyy myös hieman suoraviivaisemmasta infrastruktuuriteemasta.

Rakenteelliset muutostapahtumat luovat myös mielenkiintoisia sijoitusmahdollisuuksia. Esimerkiksi Kiinan talouden kasvun painopisteen muutos kohti palvelu- ja kulutusvetoista kasvua rakentamis- ja investointivetoisesta kasvusta luo paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia eri aloille.

Mielenkiintoisimmista teemoista salkkuun valitaan kriteereidemme mukaan 2-5 yhtiötä. Historiallisesti rahaston salkussa on ollut yhtiöitä 20-40 kappaletta.

Silkkitie -rahaston maakohtaiset allokaatiopäätökset perustuvat makrotaloudellisiin seikkoihin, osakkeiden arvostustasoihin ja eri maissa vallitseviin poliittisiin tilanteisiin.

Yksittäisten sijoituskohteiden valinnassa JOM Rahastoyhtiön strategiana on keskittyä erityisesti seuraaviin seikkoihin:

• Yhtiöllä pitää olla alhainen arvostus verrattuna kilpailijoihin yhtiön toiminta-alueella.
• Yhtiö pystyy kasvattamaan liikevaihtoansa enimmäkseen orgaanisesti ja hallitusti ilman suurempia riskejä. Erityisesti velkarahan käyttäminen kasvuponnisteluihin pitää olla hallittua. Yhtiöllä pitää olla myös realistisena tavoitteena kasvattaa kannattavuuttaan keskipitkällä tähtäimellä.
• Koska kohdemarkkinoillamme on enemmän sääntö kuin poikkeus, että pääomistajana on usein yli 50 % osuudella perustajaperhe tms taho, on vähemmistö-osakkeenomistajille erityisen tärkeää, että pääomistajan intressit ovat yhteneväisiä muiden osakkeenomistajien kanssa.
• Yhtiöllä on rakenteellisen kasvuteeman sisällä oma ”niche” -markkinarakonsa, jota yhtiö hallitsee ja näin ollen pystyy käyttämään asemaansa hyödykseen.

Rahaston sijoitustoiminnan tavoite

Rahaston tavoitteena on 1-2 vuoden liukuvalla ajanjaksolla saavuttaa merkittävästi korkeampi tuotto kuin MSCI Aasia (ilman Japania) -indeksillä euroissa mitattuna.