Minkälaiset trendit kasvattavat Aasian talouksia nyt ja tulevaisuudessa?
Rakenteellinen talouskasvu keskiössä
Rakenteellisen talouskasvun tärkeänä veturina on suuri ja nuori populaatio, jonka ansiosta työväestön osuus kasvaa vuosittain miljoonilla ihmisillä. Juuri työväestön kasvu on yksi tärkeimmistä seikoista, jotka määrittävät eri talouksien pitkän ajan kasvupotentiaalin. Esimerkiksi Indonesiassa (265 miljoonaa ihmistä), Filippiineillä (100 miljoonaa ihmistä) ja Vietnamissa (95 miljoonaa ihmistä) yli 50 % kansasta on alle 32 vuotiaita. Näin ollen jo pelkästään työväestön kasvu luo näihin maihin ns. helppoa kasvua – kun ihmiset menevät töihin he ansaitsevat rahaa, tarvitsevat asunnon, ostavat tavaroita ja palveluita, matkustelevat jne jne.
Kohdemarkkinoillamme on useita eri osa-alueita, jotka kasvavat rakenteellisesti. Esimerkiksi alle 50 % kohdemaidemme aikuisväestöstä on pankkitili, joten pankkipenetraatiolla on huimasti kasvuvaraa. Lisäksi tähän liittyvä alaosa-alue on mm. asuntolainat. Esimerkiksi Indonesiassa asuntolainojen määrä taloudessa on vain 4-5 % BKT:sta, kun taas vastaavasti sama suhdeluku länsimaissa on 75-130% ja Koreasssakin lähes 70%. Näin ollen pyrimme hyötymään rakenteellisista kasvuteemoista, joiden kautta sijoitusten ennustettavuus ja tuotto paranevat.
Alla olevasta taulukosta selviää eri Aasian maiden työväestön kasvun potentiaali vuosille 2015-2020.
Maa Väestö 2012 (milj ihmistä) Työväestön kasvu 2015-2020 % Työväestön kasvu milj. Ihmistä 2015-2020
Filippiinit 98 10 % 9,8 milj.
Malesia 30 8,5 % 2,6 milj.
Vietnam 89 11 % 9,8 milj.
Intia 1210 7,2 % 87,1 milj.
Indonesia 245 5,8 % 14,2 milj.
Thaimaa 66 1,2 % 0,8 milj
Singapore 5 0,1 % 0,0 milj
Kiina 1355 -0,8 % -1,4 milj
Korea 50 -2 % -1 milj
Taiwani 23 -2,4 % -0,2 milj
Japani 127 -4 % -5,1 milj
Teollisuuden ja tuotannon siirtyminen Pohjois-Aasiasta Kaakkois-Aasiaan ja Intiaan
Tämä trendi on voimistunut vuodesta 2018 lähtien, kun USA:n ja Kiinan välinen kauppasota on kiihtynyt, mutta pidemmällä tähtaimellä Aasian perustuotantoa on siirtynyt jo paljolti Kaakkois-Aasiaan ja Intiaan. Tämä johtuu siitä, että työvoimakustannukset ovat huomattavasti edullisempia kuin esimerkiksi Japanissa, Kiinassa, Koreassa tai Taiwanissa. Lisäksi Kaakkois-Aasiassa asuu nopeasti voimistuva keskiluokka, jolla on kasvavasti ostovoimaa tuotteille, mitä kyseisissä maissa valmistetaan. Kaakkois-Aasian asukasluku on yli 600 miljoonaa ihmistä, mikä on lähes puolitoistakertainen Eurooppaan verrattuna.
Infrastruktuuri
Infrastruktuuri-investoinnit etenkin Kaakkois-Aasiassa ovat myös voimakkaassa kasvussa, mutta eri maiden välillä on tässä suuria eroja. Kun Pohjois-Aasian maissa, kuten Kiinassa, Taiwanissa ja Koreassa infrastruktuuri on jo suhteellisen hyvällä mallilla ja kasvuluvut ovat hidastuneet huomattavasti, on Indonesiassa, Filippiineillä, Vietnamissa ja Intiassa vielä huomattavan paljon parannettavaa infrastuktuurin osalta. ASEAN maissa infrastruktuuri-investoinnit tulevat ennusteiden mukaan kasvamaan 12 % vuodessa vuoteen 2025 saakka – suurin osa tästä kasvusta tulee tapahtumaan Indonesiassa siitä syystä, että Aasian 90-luvun lopun finanssikriisin jälkeen Indonesiassa ei juurikaan investoitu infrastruktuuriin vaan keskityttiin velkojen takaisinmaksuun ja taseiden parantamiseen. Toisaalta taas Thaimaassa infraan panostettiin voimakkaasti Aasian finanssikriisin jälkeen, joten Thaimaa on nyt Indonesiaa edellä infran kehityksen osalta.
Infrastruktuuri-investoinnit ovat hyvin pitkäaikaisia ja niiden ennustettuvuus on korkealla tasolla. Infran tuomat hyödyt ovat yleisesti koko yhteiskuntaa koskettavia, kun logistiikkakustannukset vähenevät – siis ihmisten ja tavaroiden kuljetukseen liittyvät kustannukset vähenevät ja näin ollen sekä yhtiöille, että ihmisille jää enemmän varoja käytettäväksi muihin tarkoituksiin, kuten vaikka investointeihin. Lisäksi infran parantuminen houkuttelee maahan myös ulkomaisia investointeja, jotka luovat työpaikkoja ja kasvattaa kohdemaidemme osaamista eri teollisuuden aloilla.
Alla kuvassa sementin kulutus per asukas ja BKT per asukas (USD). Kaakkois-Aasian maissa ollaan vielä voimakkaan kasvun aikakaudella.
Yksityinen kulutus
Kulutus on yksi suurimmista ja selkeimmistä teemoista Aasiassa. Yksinkertaisuudessaan, kun Aasian kehittyvät taloudet kasvavat, kasvaa myös työntekijöiden palkat ja näin ollen kulutukseen jää yhä enemmän varoja. Kun katsomme Aasian sisällä yksityisen kulutuksen ajureita, meille on tärkeää, että palkat tai BKT/asukas ovat jatkuvassa kasvussa, ihmisten velkaantumistasot ovat huomattavan matalia verrattuna muihin maihin, säästämisaste on suhteellisen korkea ja pankkipenetraatio on alhainen. Näin ollen yksityisellä kulutuksella on monta eri rakenteellista ajuria, joiden ansiosta esimerkiksi väistämättömien talouden syklien aikanakin rakenteelliset kasvuseikat pehmentävät laskua. Hieman maasta riippuen yksityinen kulutus on 55-73 % koko talouden koosta.
Alla olevasta kuvasta ilmenee, että ihmisten tulot ovat vahvimmassa kasvussa Intiassa, Indonesiassa, Kiinassa, Filippiineillä ja Vietnamissa vuosina 2019-2023. Lähde CLSA
Viime vuosien aikana yksityisen kulutuksen tärkeäksi osa-alueeksi on muotoutunut digi, -ja alustatalous, joka on helpottanut huomattavasti sekä kuluttajia, että tuottajia/myyjiä/palvelutarjoajia. Digitalouden kasvutrendi on kuitenkin vasta alkutekijöissään etenkin Kaakkois-Aasian maissa, joten sen tuomat mahdollisuudet ovat parhaillaan erittäin suuria.
ASEAN maiden tietoja
Jäsenet ovat Indonesia, Thaimaa, Malesia, Filippiinit, Singapore, Vietnam, Myanmar, Cambodia, Laos ja Brunei.
• Jos ASEAN maat olisivat yksi maa, se olisi 7. suurin talous maailmassa.
• ASEAN maissa asuu yli 660 miljoonaa ihmistä, mikä on huomattavasti enemmän kuin jenkeissä tai Euroopassa.
• ASEAN maissa työssäkäyvän väestön osuus kasvaa joka vuosi 1,4 %:lla eli 8,4 miljoonalla ihmisellä.
• ASEAN maista ylivoimaisesti suurin on BKT:lla mitattuna Indonesia, noin 36 % osuudella.