Komodo–rahasto

Indonesia on toipunut täysin 1990-luvun lopun Aasian finanssikriisistä. Talouden rakenteita on uudistettu ja velat on maksettu takaisin IMF:lle ja muille velkojille. Mutta vasta nyt, 20 vuotta kriisin jälkeen, infrastruktuuri-investoinnit ovat lähteneet kunnolla liikkeelle, kun samaan aikaan sekä kuluttajien että yhtiöiden luottamus on palaamassa kriisiä edeltävälle tasolle. Tätä sisäistä kehityskulkua on vaikea pysäyttää, kun se on lähtenyt liikkeelle.

Perusta sijoituksille Indonesiaan

• Demografia: Maailman neljänneksi väkirikkain maa Kiinan, Intian ja Yhdysvaltojen jälkeen: Asukkaita 265 miljoonaa ja noin 50 % väestöstä alle 30-vuotiaita. Tämä luo erinomaisen kasvupohjan seuraaville 25 vuodelle, kun töissäkäyvä väestönosa kasvaa jatkuvasti joka vuosi miljoonilla ihmisillä.
• BKT:lla mitattuna Indonesia oli vuonna 2018 maailman 16. suurin kansantalous ja  talouden koko ylitti 1,000mrd dollarin rajan. Muutaman vuoden kuluessa Indonesian talouden koko ohittaa sekä Meksikon, että Espanjan. Konsulttitalo McKinseyn vuoden 2013 arvion mukaan Indonesiasta on tulossa maailman 7. suurin talous vuoteen 2030 mennessä.
• Osakemarkkinan kokonaisarvo (Q4/2018) suhteutettuna BKT:n kokoon on vain 53 % kun taas muualla Aasiassa suhdeluku on 80-200 %. Näemme Indonesian suhdeluvun nousevan kohti Aasian keskiarvoa, joka on 100 % luokkaa.
• Alhainen lähtötaso lähes kaikilla talouden sektoreilla luo pitkäaikaisen rakenteellisen kasvupohjan ainakin seuraaville 7-15 vuodelle.

Indonesian BKT-kasvoi 5,17 % vuonna 2018, kun vuonna 2017 kasvu oli 5,1 %. Maan keskuspankki ennakoi maan kasvavan 5,1 – 5,5 % vuonna 2019.

Nykyiset talouden driverit

• Kasvava keskiluokka, vakaa poliittinen tilanne, parantuva infrastruktuuri ja alhaiset tuotantokustannukset vetävät Indonesiaan ulkomaisia investointeja tulevina vuosina.  Tästä trendistä hyötyvät mm. teollisuusyrityksiä palvelevat kiinteistöyritykset, rakennusyhtiöt, e-commerce yhtiöt ym.
• Vuonna 2019 uudelleen valitun presidentti Joko Widodon  (Jokowi) myötä maan talousrakenteiden uudistaminen on jatkunut: Liiketoimintaa on helpotettu purkamalla turhia byrokraattisia ja monopolistisia rakenteita, ja ulkomaalaisten yhtiöiden toimimista eri sektoreilla on vapautettu.
• Infrastruktuuri-investoinnit ovat lähteneet voimakkaaseen kasvuun jo presidentti Jokowin ensimmäisen virkakauden aikana. Infrastruktuurin kehityskulku on yksi tärkeimmistä Indonesian kehitystä seurattavista mittareista, koska maan korkeat logistiikkakustannukset ovat syöneet maan talouden tuottavuutta. Indonesian logistiikkakustannukset ovat vähentyneet 22.3 % tasolle BKT:sta vuonna 2018, kun vuonna 2014 vastaava luku oli yli 27 % BKT:sta. Vuosina 2019-24 valmistuu huomattava määrä uusia tulliteitä, rautateitä, satamia ja muuta infrastruktuuria, joiden ansiosta maan investointisykli tulee nousemaan useampien asiantuntijoiden mukaan pysyvästi korkeammalle tasolle.
• Keskiluokka kasvaa vuosina 2016-2020 Indonesiassa n. 12- 13 % eli kyseisinä vuosina keskiluokkaan nousee yli 30m ihmistä – kysyntä muille kuin peruskulutustuotteille kasvaa kautta linjan rahoitus- ja pankkialan tuotteista luksustuotteisiin. Hyötyjinä on mm. vähittäismyyntiyhtiöt ja kaupat, rahoitussektori, kiinteistöalan yhtiöt, rakennusyhtiöt jne.
• Digitalisaatio ja alustatalous ovat Indonesiassa erittäin voimakkaasti kasvavia uusia aloja. Digitaaliset maksujärjestelmät ym edesauttavat etenkin maan massiivista PK-sektoria (maassa toimii yli 50 miljoonaa PK-yritystä) luomaan tarjontaa yhä suuremmalle asiakaskunnalle.
• Vuonna 2018 käynnistynyt USA:n ja Kiinan välinen kauppasota on alkanut kiihdyttämään investointien ja tuotantolaitosten siirtymistä Kaakkois-Aasian maihin, kuten Indonesiaan. Esimerkiksi kesällä 2019 Applen tuotteita on alettu valmistamaan myös Indonesian vapaakauppa-alueella Batamissa.

Indonesian logistiikkakustannukset (kuljetus, varastointi, byrokratia) ovat selkeässä laskusuunnassa ja vuosina 2019-2024 tähän on odotettavissa huomattavia parannuksia. Lähde: Alfi

Lähivuosina nousevia uusia teemoja

• Turismi (ex-Bali), digitaaliset maksujärjestelmät, vakuutussektori (henki- ja vahinkovakuuttaminen), elintarviketuotanto, järjestäytyneempi maataloustuotanto (ex palmuöljy ja kumi), nettikaupankäynti ym.

Riskit

• Indonesiassa historiallisesti suurin riski on ollut politiikassa, joten sitä kannattaa seurata tarkasti. Esimerkiksi kevään 2019 tapahtumarikkaat presidentinvaalit aiheuttivat oman jännityksensä, jonka ansiosta taloudellinen aktiviteetti hidastui selkeästi Q2/2019 aikana. Reformihakuinen Presidentti Jokowi, joka siis voitti vaalit ja näin ollen sai jatkokauden vuosille 2019-2024, on maan ensimmäinen presidentti, jolla ei ole linkityksiä Suharton aikakauden korruptoituneisiin poliittisiin tai business-kiemuroihin.
• Kuten muissa kehittyvissä ja nuorissa demokratioissa, monet eri tahot haluavat saada sanansa esille, joten polittiisten kommenttien määrä ja kirjo on hyvin suuri, mikä pitää ottaa huomioon eri tilanteissa.
• Inflaatio on ollut Indonesiassa viime vuosikymmeninä lähempänä kymmentä kuin viittä prosenttia, mutta Indonesian keskuspankin (BI) saatua itsenäisyyden 2004, on inflaatiota alettu targetoimaan, ja tässä on onnistuttu suhteellisen hyvin viime vuosina. Vuoden 2019 puolivälissä inflaatio oli ainoastaan 3,2 %.
• Maa on maailman suurin muslimivaltio (n. 85 % kansasta), mutta historiallisesti hyvin maltillinen sellainen. Lähivuosina oppositiopuolueet ovat kuitenkin käyttäneet uskontoa häikäilemättä hyväkseen saavuttaakseen lisää ääniä etenkin ei-koulutetulta kansanosalta.
• Luonnonilmiöiden, kuten tulivuorenpurkausten ja maanjäristysten osalta Indonesia on globaalissa mittakaavassa aktiivisemmasta päästä Japanin, Chilen, Meksikon, Italian ym. maiden ohella. Tämä riski on sisällä maan riskipreemiossa.
• Vaikka Indonesian instituutiosijoittajat ovat selkeästi pienempiä kuin vastaavat tahot Thaimaassa ja Malesiassa, on näiden merkitys kasvanut huomattavasti viime vuosina. Esimerkiksi ulkomaisten rahavirtojen suurissa liikkeissä kotimaiset instituutiot pystyvät toimimaan puskureina, jolloin markkinan volatiliteetti pienenee. Pääomamarkkinan ja kotimaisten instituutiosijoittajien kasvu on myös yksi tärkeistä maan kehityskulkua seurattavista indikaattoreista. Parhaillaan myös yksityissijoittajien määrä sekä on erittäin vahvassa kasvussa etenkin rahastosijoitusten osalta. Tätä on edesauttanut digitalisaation ja alustatalouden kasvu.

Strateginen allokaatio

Pyrimme keskittämään rahaston sijoitukset aloille, jotka ovat rakenteellisessa kasvussa Indonesiassa. Suoraviivaisina esimerkkeinä rakenteellisesta kasvuteemoista ovat mm. alhainen autopenetraatio, alhainen pankkipalveluiden käyttöaste tai vaikkapa alikehittynyt infrastruktuuri.

Rakenteellisia kasvuteemoja on salkussa 3-5 kappaletta, mutta taas kasvuteemojen sisällä voi olla myös keskityneempiä teemoja. Esimerkiksi laajasta keskiluokan vaurastumisteemasta löytyy sisältä useampia kasvuteemoja, mutta niitä löytyy myös hieman suoraviivaisemmasta infrastruktuuriteemasta.

Mielenkiintoisimmista teemoista salkkuun valitaan kriteereidemme mukaan 2-5 yhtiötä. Historiallisesti rahaston salkussa on ollut yhtiöitä 18-35 kappaletta.

Yksittäisten sijoituskohteiden valinnassa JOM Rahastoyhtiön strategiana on keskittyä erityisesti seuraaviin seikkoihin:

• Yhtiöllä pitää olla alhainen arvostus verrattuna kilpailijoihin yhtiön toiminta-alueella.
• Yhtiö pystyy kasvattamaan liikevaihtoansa enimmäkseen orgaanisesti ja hallitusti ilman suurempia riskejä. Erityisesti velkarahan käyttäminen kasvuponnisteluihin pitää olla hallittua. Yhtiöllä pitää olla myös realistisena tavoitteena kasvattaa kannattavuuttaan keskipitkällä tähtäimellä.
• Koska kohdemarkkinoillamme on enemmän sääntö kuin poikkeus, että pääomistajana on usein yli 50 % osuudella perustajaperhe tms taho, on vähemmistö-osakkeenomistajille erityisen tärkeää, että pääomistajan intressit ovat yhteneväisiä muiden osakkeenomistajien kanssa.
• Yhtiöllä on rakenteellisen kasvuteeman sisällä oma ”niche” -markkinarakonsa, jota yhtiö hallitsee ja näin ollen pystyy käyttämään asemaansa hyödykseen.

Rahaston sijoitustoiminnan tavoite

Rahaston tavoitteena on 1-2 vuoden liukuvalla ajanjaksolla saavuttaa 5-10 % korkeampi tuotto kuin JCI (Jakarta composite index) -indeksillä euroissa mitattuna.