Komodo–rahasto

JOM Komodo -sijoitusrahasto on aktiivisesti hallinnoitu osakerahasto, joka sijoittaa pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin Indonesiassa. Rahasto on aloittanut toimintansa 15.5.2012.

 JanFebMarAprMayJunJulAugSepOctNovDecYear
2012-----6,29%+0,42%+3,62%-8,02%+3,01%+0,71%+7,63%-4,57%-4,34%
2013+6,05%+17,64%+13,43%+1,54%+11,52%-11,79%-8,95%-20,95%-0,95%+7,28%-13,95%-3,40%-10,13%
2014+9,68%+15,86%+10,77%-1,42%+3,20%-6,05%+10,24%+8,15%-2,09%+2,30%+5,50%+2,61%+73,92%
2015+2,45%+0,04%+2,24%-8,35%+1,42%-6,30%+0,26%-16,99%-8,01%+21,09%-1,75%-0,47%-17,26%
2016-1,69%+3,01%+5,87%+0,63%-0,86%+8,49%+9,63%+4,12%-3,45%+7,33%-6,93%+2,44%+30,86%
2017-0,30%+5,05%-0,38%+1,37%+0,73%-2,46%-4,74%-1,73%+1,37%+3,63%-4,47%-1,28%-3,63%
2018+5,21%+0,16%-1,45%+1,09+4,99%

Indonesian talouden driverit

Indonesia on toipunut täysin 1990-luvun lopun Aasian finanssikriisistä. Talouden rakenteita on uudistettu ja velat on maksettu takaisin IMF:lle ja muille velkojille. Mutta vasta nyt, 20 vuotta kriisin jälkeen, infrastruktuuri-investoinnit ovat lähtemässä kunnolla liikkeelle, kun samaan aikaan sekä kuluttajien että yhtiöiden luottamus on palaamassa kriisiä edeltävälle tasolle. Tätä sisäistä kehityskulkua on vaikea pysäyttää, kun se on lähtenyt liikkeelle.

Perusta sijoituksille Indonesiaan

  • Demografia: Maailman neljänneksi väkirikkain maa (260m), ja noin 50 % väestöstä alle 30-vuotiaita. Tämä luo erinomaisen kasvupohjan seuraaville 25 vuodelle.
  • BKT:lla mitattuna Indonesia oli vuonna 2017 maailman 15. suurin kansantalous ja  talouden koko ylitti 1,000mrd dollarin rajan. Konsulttitalo McKinseyn vuoden 2013 arvion mukaan Indonesiasta on tulossa maailman 7. suurin talous vuoteen 2030 mennessä.
  • Osakemarkkinan kokonaisarvo (Q1/2018) suhteutettuna BKT:n kokoon on vain 52 % kun taas muualla Aasiassa suhdeluku on 80-200 %. Näemme Indonesian suhdeluvun nousevan kohti Aasian keskiarvoa, joka on 100 % luokkaa.
  • Alhainen lähtötaso lähes kaikilla talouden sektoreilla luo pitkäaikaisen rakenteellisen kasvupohjan ainakin seuraaville 7-15 vuodelle.

Indonesian BKT-kasvu teki pohjat vuoden 2015 toisella kvartaalilla, mutta nyt talouden kasvuluvut ovat hiljaalleen kiihtymässä. Keskuspankki arvioi talouden kasvavan 5,1 – 5,5 % vuonna 2018.

Nykyiset talouden driverit

  • Kasvava keskiluokka ja alhaiset tuotantokustannukset ovat vetäneet Indonesiaan ulkomaisia investointeja viime vuosina.  Tästä trendistä hyötyvät mm. teollisuusyrityksiä palvelevat kiinteistöyritykset, rakennusyhtiöt, mediayhtiöt ja kuluttajasektorin yhtiöt.
  • Vuonna 2014 valitun presidentti Joko Widodon  (Jokowi) myötä maan talousrakenteita on lähdetty uudistamaan: mm. liikennepolttoaineiden tukiaiset poistettiin lähes kokonaisuudessaan vuodenvaihteessa 2014/2015 ja syksystä 2015 lähtien on laitettu alkuun useampia liiketoimintaa helpottavia uudistuksia.
  • Infrastruktuuri-investoinnit ovat lähteneet voimakkaaseen kasvuun presidentti Jokowin valtakauden aikana. Infrastruktuurin kehityskulku on yksi tärkeimmistä Indonesian kehitystä seurattavista mittareista, koska maan korkeat logistiikkakustannukset ovat syöneet maan talouden tuottavuutta. Vuosina 2018-19 tulee valmiiksi huomattava määrä uusia tulliteitä ja muuta infrastruktuuria, joiden ansiosta maan investointisykli tulee nousemaan useampien asiantuntijoiden mukaan pysyvästi korkeammalle tasolle.
  • Keskiluokka kasvaa vuosina 2016-2020 Indonesiassa n. 12- 13 % eli kyseisinä vuosina keskiluokkaan nousee yli 30m ihmistä – kysyntä muille kuin peruskulutustuotteille kasvaa kautta linjan rahoitus- ja pankkialan tuotteista luksustuotteisiin. Hyötyjinä on mm. vähittäismyyntiyhtiöt ja kaupat, rahoitussektori, kiinteistöalan yhtiöt, rakennusyhtiöt jne.

Lähivuosina nousevia uusia teemoja

  • Turismi (ex-Bali), digitaaliset maksujärjestelmät, järjestäytynyt vähittäiskauppa, vakuutussektori (henki- ja vahinkovakuuttaminen), elintarviketuotanto, järjestäytyneempi maataloustuotanto (ex palmuöljy ja kumi), nettikaupankäynti.

Riskit

  • Indonesiassa historiallisesti suurin riski on ollut politiikassa, joten sitä kannattaa seurata tarkasti. Presidentinvaalit ovat seuraavan kerran vuoden 2019 keväällä, jolloin istuva presidentti Jokowi hakee jatkokautta. Reformihakuinen Jokowi on maan ensimmäinen presidentti, jolla ei ole linkityksiä Suharton aikakauden korruptoituneisiin poliittisiin tai business-kiemuroihin.
  • Kuten muissa kehittyvissä ja nuorissa demokratioissa, monet eri tahot haluavat saada sanansa esille, joten polittiisten kommenttien määrä ja kirjo on hyvin suuri, mikä pitää ottaa huomioon eri tilanteissa.
  • Inflaatio on ollut Indonesiassa viime vuosikymmeninä lähempänä kymmentä kuin viittä prosenttia, mutta Indonesian keskuspankin (BI) saatua itsenäisyyden 2004, on inflaatiota alettu targetoimaan, ja tässä on onnistuttu suhteellisen hyvin viime vuosina. Vuoden 2018 alussa inflaatio oli ainoastaan 3,2 %.
  • Maa on maailman suurin muslimivaltio (n. 85 % kansasta), mutta historiallisesti hyvin maltillinen sellainen. Lähivuosina oppositiopuolueet ovat kuitenkin käyttäneet uskontoa häikäilemättä hyväkseen saavuttaakseen lisää ääniä etenkin ei-koulutetulta kansanosalta.
  • Luonnonilmiöiden, kuten tulivuorenpurkausten ja maanjäristysten osalta Indonesia on globaalissa mittakaavassa aktiivisemmasta päästä Japanin, Chilen, Meksikon, Italian ym. maiden ohella. Tämä riski on sisällä maan riskipreemiossa.
  • Vaikka Indonesian instituutiosijoittajat ovat huomattavasti pienempiä kuin vastaavat tahot Thaimaassa ja Malesiassa, on näiden merkitys kasvanut huomattavasti viime vuosina. Esimerkiksi ulkomaisten rahavirtojen suurissa liikkeissä kotimaiset instituutiot pystyvät toimimaan puskureina, jolloin markkinan volatiliteetti pienenee. Pääomamarkkinan ja kotimaisten instituutiosijoittajien kasvu on myös yksi tärkeistä maan kehityskulkua seurattavista indikaattoreista.

Rahaston sijoitusstrategia

Strateginen allokaatio

Pyrimme keskittämään rahaston sijoitukset aloille, jotka ovat rakenteellisessa kasvussa Indonesiassa. Suoraviivaisina esimerkkeinä rakenteellisesta kasvuteemoista ovat mm. alhainen autopenetraatio, alhainen pankkipalveluiden käyttöaste tai vaikkapa alikehittynyt infrastruktuuri.

Rakenteellisia kasvuteemoja on salkussa 3-5 kappaletta, mutta taas kasvuteemojen sisällä voi olla myös keskityneempiä teemoja. Esimerkiksi laajasta keskiluokan vaurastumisteemasta löytyy sisältä useampia kasvuteemoja, mutta niitä löytyy myös hieman suoraviivaisemmasta infrastruktuuriteemasta.

Mielenkiintoisimmista teemoista salkkuun valitaan kriteereidemme mukaan 2-5 yhtiötä. Historiallisesti rahaston salkussa on ollut yhtiöitä 18-29 kappaletta.

Yksittäisten sijoituskohteiden valinnassa JOM Rahastoyhtiön strategiana on keskittyä erityisesti seuraaviin seikkoihin:

  • Yhtiöllä pitää olla alhainen arvostus verrattuna kilpailijoihin yhtiön toiminta-alueella.
  • Yhtiö pystyy kasvattamaan liikevaihtoansa enimmäkseen orgaanisesti ja hallitusti ilman suurempia riskejä. Erityisesti velkarahan käyttäminen kasvuponnisteluihin pitää olla hallittua. Yhtiöllä pitää olla myös realistisena tavoitteena kasvattaa kannattavuuttaan keskipitkällä tähtäimellä.
  • Koska kohdemarkkinoillamme on enemmän sääntö kuin poikkeus, että pääomistajana on usein yli 50 % osuudella perustajaperhe tms taho, on vähemmistö-osakkeenomistajille erityisen tärkeää, että pääomistajan intressit ovat yhteneväisiä muiden osakkeenomistajien kanssa.
  • Yhtiöllä on rakenteellisen kasvuteeman sisällä oma ”niche” -markkinarakonsa, jota yhtiö hallitsee ja näin ollen pystyy käyttämään asemaansa hyödykseen.

Rahaston sijoitustoiminnan tavoite

Rahaston tavoitteena on 1-2 vuoden liukuvalla ajanjaksolla saavuttaa 5-10 % korkeampi tuotto kuin JCI (Jakarta composite index) -indeksillä euroissa mitattuna.

Avaintietoesite

Lataa

JOM Rahastoyhtiön esittely

Lataa

Lunastuslomake

Lataa

Merkintälomake

Lataa

Rahastoesite

Lataa

Säännöt

Lataa