Komodo–rahasto

JOM Komodo -sijoitusrahasto on aktiivisesti hallinnoitu osakerahasto, joka sijoittaa pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin Indonesiassa. Rahasto on aloittanut toimintansa 15.5.2012.

Indonesian talouden driverit

Indonesia on toipunut täysin 1990-luvun lopun Aasian finanssikriisistä. Talouden rakenteita on uudistettu ja velat on maksettu takaisin IMF:lle ja muille velkojille. Mutta vasta nyt, 19 vuotta kriisin jälkeen, infrastruktuuri-investoinnit ovat lähtemässä kunnolla liikkeelle, kun samaan aikaan sekä kuluttajien, että yhtiöiden luottamus on palaamassa kriisiä edeltävälle tasolle. Tätä sisäistä kehityskulkua on vaikea pysäyttää, kun se on lähtenyt liikkeelle.

Perusta sijoituksille Indonesiaan

  • Demografia: Maailman neljänneksi väkirikkain maa (255m), ja 50 % väestöstä alle 30-vuotiaita. Tämä luo erinomaisen kasvupohjan seuraaville 25 vuodelle.
  • BKT:lla mitattuna Indonesia oli vuonna 2015 maailman 15-16. suurin kansantalous. Konsulttitalo McKinseyn vuoden 2013 arvion mukaan Indonesiasta on tulossa maailman 7. suurin talous vuoteen 2030 mennessä.
  • Vaikka väestömäärä on vain 1/5 Intian väestöstä, Indonesian BKT oli vuonna 2014 890mrd US dollaria, kun Intian vastaava luku oli 2000mrd US dollaria – Indonesian kasvu väestömäärään nähden on ollut huomattavasti tehokkaampaa kuin Intian.
  • Osakemarkkinan kokonaisarvo (Q1/2016) suhteutettuna BKT:n kokoon vain 48 % kun taas muualla Aasiassa suhdeluku on 80-200 %. Näemme Indonesian suhdeluvun nousevan kohti Aasian keskiarvoa, joka on 100 % luokkaa.
  • Alhainen lähtötaso lähes kaikilla talouden sektoreilla luo pitkäaikaisen rakenteellisen kasvupohjan ainakin seuraaville 7-15 vuodelle.

Indonesian BKT-kasvu teki pohjat vuoden 2015 toisella kvartaalilla, mutta nyt talouden kasvuluvut ovat kiihtymässä ylöspäin.

BKT kasvu

Nykyiset talouden driverit

  •  Kasvavasta keskiluokka ja alhaiset tuotantokustannukset ovat vetäneet Indonesiaan ulkomaisia investointeja lähivuosina.  Tästä trendistä hyötyvät mm. teollisuusyrityksiä palvelevat kiinteistöyritykset, rakennusyhtiöt, mediayhtiöt, kuluttajasektorin yhtiöt.
  • Vuonna 2014 valitun Presidentti Joko Widodon  (Jokowi) myötä maan talousrakenteita on lähdetty uudistamaan: mm. liikennepolttoaineiden tukiaiset poistettiin lähes kokonaisuudessaan vuodenvaihteessa 2014/2015 ja syksystä 2015 lähtien on laitettu alkuun useampia liiketoimintaa helpottavia uudistuksia.
  • Infrastruktuuri-investoinnit ovat lähteneet voimakkaaseen kasvuun Presidentti Jokowin valtakauden alkupuolella. Infrastruktuurin kehityskulku on yksi tärkeimmistä Indonesian kehitystä seurattavista mittareista, koska maan korkeat logistiikkakustannukset ovat syöneet maan talouden tuottavuutta.
  • Keskiluokkaan nousee 50milj. uutta kuluttajaa vuoteen 2018-19 mennessä – kysyntä muille kuin peruskulutustuotteille kasvaa kautta linjan rahoitus- ja pankkialan tuotteista luksustuotteisiin. Hyötyjinä mm. vähittäismyyntiyhtiöt ja kaupat, rahoitussektori, kiinteistöalan yhtiöt, rakennusyhtiöt jne.

Lähivuosina nousevia uusia teemoja

  • Turismi (ex-Bali), öljy- ja kaasualan renesanssi, järjestäytynyt vähittäiskauppa, vakuutussektori (henki- ja vahinkovakuuttaminen), elintarviketuotanto, järjestäytyneempi maataloustuotanto (ex palmuöljy ja kumi), nettikaupankäynti…

Riskit

  • Indonesiassa historiallisesti suurin riski on ollut politiikassa, joten sitä kannattaa seurata tarkasti. Presidentinvaalit vuonna 2014 olivat maan historian yksi tärkeimmistä tapahtumista, kun valtaan nousi Joko Widodo. Reformihakuinen Jokowi on maan ensimmäinen Presidentti, jolla ei ole linkityksiä Suharton aikakauden korruptoituneisiin poliittisiin tai business-kiemuroihin.
  •  Kuten muissa kehittyvissä ja nuorissa demokratioissa, monet eri tahot haluavat saada sanansa esille, joten polittiisten kommenttien määrä ja kirjo on hyvin suuri, joka pitää ottaa huomioon eri tilanteissa.
  • Inflaatio on ollut Indonesiassa viime vuosikymmeninä lähempänä kymmentä kuin viittä prosenttia, mutta Indonesian keskuspankin (BI) saatua itsenäisyyden 2004, on inflaatiota alettu targetoimaan, ja tässä ollaan onnistuttu suhteellisen hyvin lähivuosina. Vuoden 2016 alussa inflaatio oli neljän prosentin paikkeilla.
  • Maa on maailman suurin muslimivaltio (n. 85 % kansasta), mutta hyvin maltillinen sellainen. Vuoden 2002 Balin pommi-iskun jälkeen ei suurempia selkkauksia ole tapahtunut. Yleisesti ottaen, kun keskiluokka vaurastuu ja useimmat ihmiset ovat tyytyväisempiä, on ääriryhmäkäyttäytyminen vähentynyt.
  • Luonnonilmiöiden, kuten tulivuorenpurkausten ja maanjäristysten osalta Indonesia on globaalissa mittakaavassa aktiivisemmasta päästä Japanin, Chilen, Meksikon, Italian ym. maiden ohella. Tämä riski on sisällä maan riskipreemiossa.
  • Indonesiassa kotimaisten yksityis, -sekä instituutiosijoittajien osuus on vielä suhteellisen pientä verrattuna esimerkiksi Thaimaaseen tai Malesiaan, missä kotimaiset instituutiot tukevat pääomamarkkinaa, kun globaaleilla sijoitusmarkkinoilla tapahtuu suurempia muutoksia. Näin ollen Indonesia on alttiimpi globaalin sijoituspääoman heilahduksille verrattuna niihin maihin, missä pääomamarkkinat ovat kehittyneempiä ja syvempiä.

Rahaston sijoitusstrategia

Strateginen allokaatio

Pyrimme keskittämään rahaston sijoitukset aloille, jotka ovat rakenteellisessa kasvussa Indonesiassa. Suoraviivaisina esimerkkeinä rakenteellisesta kasvuteemoista ovat mm. alhainen autopenetraatio, alhainen pankkipalveluiden käyttöaste tai vaikkapa alikehittynyt infrastruktuuri.

Rakenteellisia kasvuteemoja on salkussa 3-5 kappaletta, mutta taas kasvuteemojen sisällä voi olla myös keskityneempiä teemoja. Esimerkiksi laajasta keskiluokan vaurastumisteemasta löytyy sisältä useampia kasvuteemoja, mutta niitä löytyy myös hieman suoraviivaisemmasta infrastruktuuriteemasta.

Mielenkiintoisimmista teemoista salkkuun valitaan kriteereidemme mukaan 2-5 yhtiötä. Historiallisesti rahaston salkussa on ollut yhtiöitä 18-29 kappaletta.

Yksittäisten sijoituskohteiden valinnassa JOM Rahastoyhtiön strategiana on keskittyä erityisesti seuraaviin seikkoihin:

  • Yhtiöllä pitää olla alhainen arvostus verrattuna kilpailijoihin yhtiön toiminta-alueella.
  • Yhtiö pystyy kasvattamaan liikevaihtoansa enimmäkseen orgaanisesti ja hallitusti ilman suurempia riskejä. Erityisesti velkarahan käyttäminen kasvuponnisteluihin pitää olla hallittua. Yhtiöllä pitää olla myös realistisena tavoitteena kasvattaa kannattavuuttaan keskipitkällä tähtäimellä.
  • Koska kohdemarkkinoillamme on enemmän sääntö kuin poikkeus, että pääomistajana on usein yli 50 % osuudella perustajaperhe tms taho, on vähemmistö-osakkeenomistajille erityisen tärkeää, että pääomistajan intressit ovat yhteneväisiä muiden osakkeenomistajien kanssa.
  • Yhtiöllä on rakenteellisen kasvuteeman sisällä oma ”niche” -markkinarakonsa, jota yhtiö hallitsee ja näin ollen pystyy käyttämään asemaansa hyödykseen.

Rahaston sijoitustoiminnan tavoite

Rahaston tavoitteena on 1-2 vuoden liukuvalla ajanjaksolla saavuttaa 5-10 % korkeampi tuotto kuin JCI (Jakarta composite index) -indeksillä euroissa mitattuna.

Avaintietoesite

Lataa

JOM Rahastoyhtiön esittely

Lataa

Lunastuslomake

Lataa

Merkintälomake

Lataa

Rahastoesite

Lataa

Säännöt

Lataa